2022

19.12.2021 Eidalun Komitatiivi ”Komi” & Reppulin Eowyn ”Routa”
Pääsihän se Routa yllättämään toisenkin kerran! Odotin pentujen syntyvän jouluaaton kieppeillä, mutta Routapa päätti helpottaa aaton jännitystä ja synnyttikin jo odotusajan 58.vuorokautena sunnuntaipennut, kolme urosta ja neljä narttua. Synnytys sujui hienosti ja Routa on hoitanut pentunsa vanhan kokemuksensa mukaan. Värikirjoa on jälleen runsaasti ja hauskasti kaikki nartut ovat erivärisiä: musta, sininen, riistaparkki ja sininen parkki. Uroksissa on musta, riistanvärinen ja sininen parkki.

Vaikka kuinka monta kertaa olen päättänyt, etten enää sijoita pentua, pyörsin jälleen päätökseni. Sininen narttupentu menee Helsinkiin vanhan ystäväni pojan perheeseen. Heillä on aikoinaan ollut kaksi Reppulia, joten nyt saa seuraava sukupolvi omansa, jolla taas jatketaan.

Synnytys meni hienosti ja ensimmäiset viisi viikkoa, mutta sirutuksessa huomasin siniparkilla pojalla oikean silmän silmäluomessa muutaman millin halkaisijaltaan olevan pienen näppylän, josta kasvoi karvoja. Kävin näyttämässä pentua Saaren klinikalla heti seuraavana päivänä. Eläinlääkäri tutki näppylää ja kertoi, että sen voi aikuisena leikata jonkin muun rauhoituksen yhteydessä. Mutta jos se rupeaa häiritsemään, pitää poisto tehdä aikaisemmin. No, vaikka karvat leikattiin pois, ne kasvoivat hyvin nopeasti uudelleen ja alkoivat hangata silmää. Niinpä jo kaksi viikkoa havaitsemisesta, näppylä leikattiin Viikissä Yliopistollisessa pieneläinsairaalassa. Leikkaus onnistui oikein hyvin ja nyt on edessä kahden viikon toipilasaika silmätippoineen ja kaulureineen.

Kauimmaiseksi matkusti musta tyttö Ylä-Valtimoon ja muut sitten pääkaupunkiseudulle ja lähin Mäntsälän keskustaan.
Routan toinen seitsikko

31.12.2021 Mierka Nutukas-Arvi ”Moro” & Nennikka Prinseas'sa ”Sessa”
Seuraavakin pentue syntyi oletettua aikaisemmin. Kävin hakemassa Sessan 29. joulukuuta ja laskin, että synnytys saattaa mennä seuraavan viikon puoliväliin, mutta Sessa päätti järjestää uudenvuoden yllätyksen. Kolme pentua syntyi nopeaan tahtiin vuoden viimeisen päivän aamulla, mutta sitten supistukset lakkasivat kokonaan. Parin tunnin odotuksen jälkeen soitin Saaren klinikalle ja sain luvan lähteä heti ajamaan sinne. Jo syntyneet pennut lämpölaatikkoon pyyhkeitten sisään ja auton nokka jälleen kerran kohti klinikkaa.

Röntgenissä näkyi ainakin kaksi pentua ja kolmannen haamua kylkiluiden takana. Eläinlääkäri päätti antaa kalkkia ja oksitosiinia. Sisätutkimuksessa pentu tuntui synnytyskanavassa ja tiputusletkua asennettaessa Sessa synnyttikin seuraavan pennun tutkimuspöydälle! Siinä sitten levitettiin kiireesti peitteitä lattialle ja saatiin emo hoitamaan pentua lattiatasoon. Kalkki ja oksitosiini vaikuttivat ja pienen odotuksen jälkeen viides pentu putkahti ulos. Varmuuden vuoksi otettiin vielä röntgenkuva ja olihan siellä vielä yksi pentu tulossa kohti synnytyskanavaa. Toinen oksitosiinipiikki ja lopulta kuudes pentu syntyi. Loppuvalmistelujen jälkeen pääsimme lähtemään kotiin neljän uroksen ja kahden nartun kanssa. Ensimmäisenä syntynyt uros on tumma domino ja muut kolme kermanvärisiä. Toinen tytöistä on parkkidomino, kuten emänsä, ja toinen kermanvärinen.

Kermanvärinen tyttö lentää Sveitsiin Mainikka Beana kenneliin tuomaan vaaleaa väriä Alppimaan paimensukuisiin ja domino jää Soutajan kenneliin. Pojat hajaantuvat ympäri Suomea: Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Jämsänkoskelle. Näiden tietojen mukaan tämä kimppapentue on viimeinen Nennikka pentue.
Sessan Nennikat

Muuttuneita suunnitelmia
Re Noldorin ”Kuura” kyynärtulosten johdosta jouduinkin etsimään uutta urosvaihtoehtoa ja tällä hetkellä kiikarissa ovat Reppulin Lammoth ”Retu” ja Reppulin Barahir ”Pele”. Retulla on jo kaksi pentuetta ja myös Pelen luona kävi toinen narttu vähän aikaa sitten. Yhdistelminä kumpikin ovat sopivia, mutta katselen kuitenkin vielä, josko löytyisi joku käyttämätön uros rikastuttamaan paimensukuisten geenipohjaa.

Omalle koti-Narvilleni jouduin myös etsimään LTV1-tuloksen johdosta 0-selkäisen uroksen ja sellainen löytyi; Eidalun Genetiivi ”Ruuti”. Narvi on hyvin oppivainen kotikoira, jonka kanssa voisi lähteä harrastamaan melkinpä mitä tahansa, kun olisin nuorempi ja olisi aikaa kaikenmaailman pennutusten ja muiden kiireiden välissä. Se on ollut pitkäpinnainen pentujen leikittäjä, mutta on nyt luovuttanut leikkitädin roolin nuoremmalle Tarille ja on itse siirtynyt olemaan ladylike ja seuraamaan toisten kisailua. Ruuti viettää reissuelämää emäntänsä kanssa matkaten lähes viikoittain emännän opiskelukaupungin ja lapsuudenkodin väliä viihtyen joka paikassa.

Nyt odotellaan näiden siskosten juoksujen alkua ja sitten astutusreissuille!

Alkukesästä pitäisi ”Mindin” Reppulin Idril tulla juoksuun ja sille olen nyt etsimässä urosta. Mindillä oli pennut kesäkuussa 2021 ja olen saanut luvan teettää sillä toisen pentueen, josta omistajaperhe on ottamassa pennun itselleen.

En jäänyt odottamaan eläinlääkäreitä, vaan lähdin onnellisena ajamaan kotiin seitsemän pennun kanssa ja viimeinenkin oli tiukasti kiinni nisässä! Synnytyksen kokonaisajaksi kertyi 6,5 tuntia.
Narvin seitsemän ihmettä

Toukokuussa alkoi myös pitkään odotettu Narvin siskon Kuuran juoksu, mutta monen päivän yrityksistä huolimatta astutus ei onnistunut. Yritämme uudelleen seuravasta juoksusta joulun maissa.

Kesällä odotamme Mindin, Reppulin Idril, juoksua, että saisimme siltä toisen pentueen. Pienen haasteen toi kuitenkin valitun uroksen siirtyminen Ouluun omistajan kesätöiden johdosta ja jos astutus osuisi siihen aikaan, kun Narvin pennut ovat vielä täällä, en pääse mitenkään pitkälle astutusreissulle. Silloin sekin astutus siirtyy seuraavaan juoksuun talvelle...

Ella, Reppulin Elentirmo, kävi Pevisa-tarkastuksessa toukokuussa ja kaikki on muuten hienosti, mutta selästä tuli arvio VA1, lievä ja sen johdosta urokseksi vaihtui nollaselkäinen Usva, Reppulin Tharkun. Myös Ellan juoksua odotetaan kesällä.

Kesällä on menossa tarkastuksiin Muoniossa asuva Telma, Reppulin Ringlo, jonka omistaja on luvannut minulle pennutuslainaan.

Syyskuusssa

Ei mennyt tämä kesä suunnitelmien mukaan, ei todellakaan!

Helmikuussa Siru sai vestibulaarisyndroman, mutta toipui siitä hyvin. Vain pieni pään kallistuma jäi. Mutta vanhuuden dementia paheni tosi paljon ja sen myötä pissan pidätyskyky heikkeni. Niinpä jouduin päästämään sen ulos ensin kerran, mutta lopulta kolme kertaa yössä. Mitään tulehdusta ei löytynyt tutkimuksissa. Elokuulle tultaessa minun voimani olivat jatkuvan valvomisen myötä lopussa ja jouduin luovuttamaan. Siru nukutettiin 8.8.2022 ja päätös oli todella vaikea ja ikävä on kova.

Narvin ja Ruutin pentue meni hienosti ja pennut lähtivät heinäkuussa omiin koteihinsa.<

Mutta astutusrintamalla ei mikään onnistunut. Toukokuussa Narvin sisko ei lainkaan hyväksynyt valittua urosta, vaikka kävimme yrittämässä kolme kertaa.

Mindin juoksu sattui sitten juuri hankalimpaan kesäloma-aikaan, joten astutus siirrettiin suosiolla seuraavaan juoksuun.

Ellaa käytin kolme kertaa Usvan luona, mutta homma meni nartun vingutukseksi. Loppuun asti ei Usva päässyt, joten sieltäkään ei pentuja tule.

Telma kävi Pevisassa (lonkat C/B, kyynärät ja polvet 0/0), mutta silmätarkastukseen eivät päässeet omistajan työkiireiden johdosta. Ja juoksukin sattui sopivasti elokuulle. Eli ei vielä astutusta sielläkään suunnalla tämän vuoden puolella.

Kun mietin noita tulevia juoksuja ja astutusyrityksiä, niin saattaa olla ruuhkaa alkuvuodesta. Tai sitten ei... Toivottavasti kaikkien viiden juoksut eivät tule ihan päällekkäin, sillä onhan tulossa myös Narvin toinen astutus ja kesällä mahdollisesti Tarinkin ensimmäinen jahka käytän sen Pevisa-tarkastuksessa keväällä.

Edessä siis hyvin rauhallinen ja pentuvapaa syksy ja alkuvuosi vain kahden kotikoiran kanssa. Tilanne, joka on toisaalta hyvä, sillä olen juuri toipumassa keuhkokuumeesta ja palautuminen voi kestää kuukausia.