2014

Tammikuun 12. päivänä

Toivottavasti tämä vuosi on parempi kuin päättynyt. Penturintamalla on pieni hengähdystauko.
Neuvottelen muutaman uroskasvattini omistajan kanssa Pevisa-tarkastuksista ja suunnittelen
tulosten jälkeen seuraavia yhdistelmiä. Myös parin sijoitusnartun Pevisat tulevat kesän jälkeen
ajankohtaisiksi.

Huhtikuun alku

Epäonnen pentueeni toinenkin poika jouduttiin nukuttamaan, joten lopulta vain kaksi tyttöä matkasi
omiin koteihinsa. Eviran raportissa kahden tutkitun pennun kuolinsyyksi todettiin märkäinen
hengitystieinfektio, joka urospennulla oli levinnyt maksaan. Narttupennulla oli nielusolmukkeessa
myös bakteeritulehdus. Pitkäaikainen voimakas nenäontelon tulehdus voi liittyä alentuneeseen
vastustuskykyyn tai puutteelliseen värekarvatoimintaan. Vaikka vastustuskyvyn heikkoutta ei perinnölliseksi todettukaan,
en enää jatka tämän linjan narttujen käyttöä.

Uusia suunnitelmia

Nyt odottelen juoksun alkua kahdelle nartulle, Hillalle (Reppulin Car-Indis) ja omalle kotinartulle Sirulle (Reppulin Sir-Luin).
Hilla on riistaparkki ja sen pariksi olen valinnut riistanvärisen Eetun (Reppulin Singollo). Hilla on polveutumisen perusteella Pompe-terve, mutta Eetu on kantaja. Teetän pennuille geenitestin ennen luovutusta, jotta ostajat saavat tiedon, mitkä pennuista on normaaleja ja mitkä kantajia. Kantajahan ei missään elämänvaiheessaan sairastu Pompen tautiin, se vain periyttää virhegeenin puolelle jälkeläisistään.
Siru on sininen parkki ja se saa parikseen Sisun (Liehkun Ekomies), joka on musta vaalein merkein oleva kohta yhdeksän vuotta vanha uros.

Myös sijoitusnarttu Ronja (Reppulin Ron-Durin) kävi Pevisa-tarkastuksessa ja sai parhaat mahdolliset tulokset. Sen juoksu on odotettavissa kesällä ja urokseksi on sovittu Justus (Eidalun Indikatiivi).

Toukokuu

Hillan ja Eetun astutus sujui hyvin ja pentuja odotellaan kesäkuun ensimmäisen viikonlopun aikoihin.

Sirun juoksu ajoittui niin hankalasti Hillan astutuksen jälkeen, että päätin siirtää sen astutuksen
seuraavaan juoksuun. Hyvä näin, sillä Sirun tytär Mette (Reppulin Mereth) synnytti Villi-Joikhu
kennelissä huhtikuun lopulla pentueen, jossa neljällä pennulla kuudesta oli luustosairaus
Osteogenesis Imperfecta (OI), ja ne pennut jouduttiin lopettamaan. Koska ei ole tietoa,
kummalta vanhemmalta Mette on kantamansa virhegeenin perinyt,
jätän Sirun toistaiseksi astuttamatta.

Luustosairaita pentueita on syntynyt aikaisemmin vuosina 2009 ja 2011. Evirassa on ollut käynnissä tutkimusprojekti, johon olemme Paimensukuisen Lapinkoiran
Seuran toimesta toimittaneet verinäytteitä sekä sairaiden pentueiden vanhemmista ja lähisukulaisista että verrokkikoirista. Virhegeeniä ei kuitenkaan ole löydetty. Nyt lopetetut pennut on toimitettu Helsingin Yliopiston Eläinlääketieteen laitokseen Hannes Lohen tutkimusryhmään, joka on käynnistänyt kiireellisen projektin sairauden tutkimiseksi ja geenitestin kehittämiseksi tämän kivuliaan sairauden kantajien löytämiseksi.

Juhannuskuulumiset

Hain Hillan, kun ensimmäisestä astutuksesta oli 58 vuorokautta ja aivan laskettuna päivänä synnytys tapahtuikin. Olin arvioinut Hillan mahan nähtyäni, että neljä tai todennäköisesti viisi pentua tulee ja niin kävikin. Kaksi poikaa ja kolme tyttöä tuli helposti maailmaan. Hilla on todella hyvä emo ja maitoa riittäisi isommallekin pentueelle. Mustat pötkylät alkavat saada väritystä ja kaikista pennuista tulee isänsä, isänemän ja isänemänisän tapaan riistavärisiä.

Kaikille pennunkyselijöille ei riittänyt haluttua pentua, mutta voin ohjata loput kyselijät toisten kasvattajien pakeille siksi monta pentuetta paimensukuisia on näinä aikoina syntymässä.

Juhannuksen jälkeen, kun pennut ovat kahden viikon ikäisiä, lähden koko koiralaumani kanssa mökille pariksi viikoksi. Näin pennut tottuvat autoiluun ja veneilyyn jo ihan pienestä pitäen. Mökkireissun jälkeen onkin pian sirutus ja verikokeiden ottaminen Pompen taudin kantajuuden selvittämiseksi.

Ja jossakin vaiheessa kesää pitäisi Ronjankin aloittaa juoksunsa, että pääsisimme yrittämään seuraavaa astutusta.
Hillan pentue

Syyskuu

Kesä meni monenlaisissa touhuissa. Hillan pennut pääsivät kaksi kertaa mökille, ensimmäisen
kerran, kun ne olivat juuri tulleet kaksiviikkoisiksi ja toisen kerran juuri ennen luovutusikää.
Molemmat reissut menivät hienosti, vaikka ajomatkaa on parisataa kilometriä ja loppumatka veneellä saareen moottorilla viitisen minuuttia.

Helteellä pennut keksivät majoittua mökin alle, mihin isot koirat eivät mahtuneet ritilän rakosista.
Mökin lattiassa tuntui tömähdyksiä, kun pennut leikkivät ja painivat.

Tämä pentue oli todella helppo, astutuksen, synnytyksen ja pentujen terveyden suhteen.
Pentujen mahatkin olivat kunnossa, vaikka jännitin sitä, kun pennut olivat niin paljon ulkona ja
söivät sekä kotipihalla että mökillä maasta kaikkea mahdollista.

Kun pennut olivat viiden viikon ikäisiä, ne sirutettiin ja ajoin heti seuraavana päivänä antamaan
niistä verinäytteet Pompe-testiä varten. Molemmat pojat ja yksi tytöistä olivat normaaleja ja kaksi
tyttöä kantajia. Pojat menivät Espooseen ja Karkkilaan, yksi tytöistä Järvenpäähän ja toinen
Sipooseen. Kolmannen veimme mieheni kanssa Sveitsiin Zürichiin.

Eidalun Indikatiivi & Reppulin Ron-Durin

Elokuun lopulla yhtenä maanantai aamuna ajelin Ronjan kanssa Vantaalle tapaamaan Justusta ja siinä pihaparkkialueella hetken kisailtuaan koirat olivatkin jo kohta nalkissa. Keskiviikkona tapasimme uudemman kerran Justuksen kasvattajan luona ja yhtä sujuvasti homma hoitui silläkin kertaa. Nyt odottelemme lokakuun viimeistä viikonloppua saammeko sunnuntaipentuja!

Marraskuussa

Eipä tullut sunnuntaipentuja, vaan lauantaipentuja tuli kuusi kappaletta, kolme urosta ja kolme
narttua 25.10.2014. Synnytys oli todella helppo, kaikki sujui hienosti ja Ronja osoittautui hyvin
luottavaiseksi emäksi, joka ei vieraista hermostunut.

Pennuista kaksi urosta ja yksi narttu olivat synntyessään mustia ja nyt odotan jännityksellä,
muodostuuko niille selvät vaaleat merkit kuten isällään vai tuleeko niistä brindlejä äitinsä mukaan.
Kaksi tyttöä on dominoita ja yksi poika tumma parkki.

Ronja ja pennut

Reppulin Car-Ingwe & Typy FI41841/11
Nyt odotetaan joulupentuja! Ja jännätään, tulevatko juuri jouluaattona

Joulun alla

Ronjan pentue oli jälleen helppo pentue, hiljainen ja tasainen. Kaksi tytöistä ei ollutkaan dominoita, vaan hallavan riistanvärisiä ja yksi aIvan emänsä klooni, brindle. Luovutushetkellä pojilla ei ollut vaalennoksia ja odottelenkin nyt mielenkiinnolla, kehittyykö niille myöhemmin brindlet kuviot, kuten kävi pentujen enolle. Sekin oli lähtiessään tasaisen musta, valkearinta, mutta puolivuotiaana alkoivat raidat kehittyä ja nyt se on täysin brindlekuvioinen raitatassu.
Pennut lähtivät joulukuun puolivälissä omiin koteihinsa. Kauimmas matkustivat toinen riistatyttö Lapinlahdelle ja parkkipoika Savonlinnaan. Muut jäivät Etelä-Suomeen ja yksi poika ihan lähellemme Järvenpäähän.

Tämä vuosi ei päätykään hoitelemalla Retun ja Safen pentuja. Vaikka astutukset sujuivat mallikkaasti, ei Safe tiinehtynytkään. Niinpä yrItämme seuraavasta juoksusta uudelleen.
Ensi vuoden puolelle onkin sitten suunnitteilla useampia pentueita sijoitusnarttujen tullessa pennutusikään.

Tämän sivun alkuun Sulje tämä sivu