2004

3.1.2004 Reppulin Ered-Nimrais & Pukranvaara Puura

Narttuja, narttuja, narttuja oli toiveena pennunkyselijöillä, mutta tammikuun alussa Puura synnytti aamuyön tunteina vain yhden nartun ja kolme urosta. Entinen työkaverini ilahtui ikihyviksi, kun ilmoitin, että hänen seitsemän vuoden takainen haaveensa paimensukuisesta nartusta toteutui ja niinpä Carnil (Aksu) matkustikin 7-viikkoisena Iittalaan vanhassa maalaistalossa atk-etätöitä tekevän seuraksi sekä hoitelemaan kesälampaita ja kanoja.

Viirupäinen Celon (Nemo) meni Järvenpäähän, mutta matkailee useamman kerran vuodessa Lapissa. Cirdan (Eppu) valloittaa Espoota ja Cirith (Sisu) muutti Turkuun Reppulin Ritarin (Pyry) viimeisten aikojen seuraksi.

27.4.2004 Liehkun Vulle Vuojas & Reppulin Aratar

Olimme saaneet poikkeusluvan talon laajennukseen ja jälleen laskin päiviä. Perustuksen kaivaus- ja räjäytystyöt alkoivat maaliskuun lopulla ja Aran laskettu aika oli huhtikuun loppupuolella. Vaikean kallion takia työ viivästyi ja viimeiset räjäytykset tehtiin juuri samana päivänä, jolloin Aran synnytys käynnistyi. Lienevätkö räjäytykset olleet syynä siihen, että pentuveden tulon jälkeen ei sitten mitään tapahtunutkaan ja jouduin menemään Aran kanssa Pieneläinklinikalle saamaan apua. Kalkkipiikin ja oksetosiinin antamisen jälkeen ensimmäinen pentu syntyi juuri, kun sijoitusemäntä saapui myös paikalle. Sitten jälleen odoteltiin, mutta muita pentuja ei tullut. Toinen annos oksitosiinia ja Heljä lähti Aran kanssa kävelylle pihalle palaten välittömästi pentu pyyheliinassa. Ara oli kyykistynyt kukkapenkkiin ja pullauttanut pennun suoraan ruusupuskan tynkiin! Hitaasti mutta varmasti kaikki viisi pentua saatiin maailmaan ilman leikkausta. Urakan jälkeen Ara oli sitä mieltä, että hän on nyt hommansa tehnyt, hoitakaa te pennut, ja kävi nukkumaan. Illan hämärtyessä siirryin koko pesueen kanssa rauhoittuneeseen taloon ja Arakin rupesi nuolemaan ja hoitamaan pentusiaan. Yllätyksekseni vain yksi pennuista oli uros ja muut narttuja!

Ainokainen uros Herunumen (Topi) löysi kotinsa Keski-Suomesta Kuorevedeltä. Yksi narttupentu Himring (Elma) oli tilattu Kannelmäkeen perheeseen, jossa oli ollut jo kaksi Reppulia (Elli-Orvokki ja Eetu-Sadoc) aikaisemmin ja toinen Himlad (Alma) heidän perhetutulle ja hyvälle työkaverille Espooseen. Hirilorn (Ara) muutti myös Espooseen, mutta Hildorienin kauppa peruttiin pari viikkoa ennen luovutusikää. Niinpä tarjosinkin sitä sijoitukseen emänsä perheeseen ja muutaman yön miettimisen jälkeen Heljä ilmoitti, että Rassa tulee Hirvihaaraan!

2.5.2004 Reppulin Tumhalad & Reppulin Angervo

Aran pennut olivat viikon ikäisiä, kun Angervo, kotoisemmin Ansa (Ansa Ikosen mukaan!), oli synnytysvuorossa. Vapunjälkeisenä rauhallisena sunnuntai-iltana Ansa pyöräytti kaksi urospentua perä perää ja lopulta seitsemän tuntia myöhemmin kolmannen.

Mustin pennuista, Borlach (Topi), sai kodin aivan kävelymatkan päästä Koskelasta. Puolen vuoden kuluttua perheen äidillä puhjenneen allergian takia Topi vaihtoi kuitenkin omistajaa ja muodostaa omaa reviiriään nyt Espoossa. Borlad (Naku) matkusti Maskuun ja Borthand (Frodo) viettää citykoiran elämää Bulevardilla.

27.6.2004 Tiitiäisen Pepsi & Reppulin Belegund

Arattaren synnytyksen aikaan Kaffe kävi Tessan luona kylässä toisen kerran ja juhannuksen jälkeen Tessa tyynen rauhallisesti täsmälleen samassa asennossa maaten saattoi maailmaan seitsemän pentua, neljä urosta ja kolme narttua. Ensimmäisenä syntynyt uros ja viimeisenä syntynyt narttu olivat pieniä rääpäleitä, joiden mahdollisuudet selvitä omin päin muiden joukossa olivat hyvin pienet. Niinpä valvoin ja torkuin seuraavat kaksi viikkoa pentulaatikon vieressä ja otin vuorotellen isommat koriin pois laatikosta, että pienimmät saivat imeä rauhassa.

Ilokseni moni Tessan pennuista löysi kodin aivan lähialueilta: Radagast (Iivari) ja Romenna (Nunnu) ovat ihan naapurustossa, Ragnor (Bobi), Rauros (Tinka) ja Rian (Ria) menivät Vantaalle -tosin Ria on jo ennättänyt muuttaa Haminaan. Ringwill (Duvva) ennätti asua puolisen vuotta Vallilassa, mutta muutti sitten Inariin, ja hyvällä onnella sen voi tavata joskus emäntänsä työpaikalla Siida-museossa. Ramdal (Repe) riehuu Ojakkalassa Reppulin Amon-Sulin eli Sulon seurana.

3.7.2004 Reppulin War-Elurin & Lapikkaan Lieddi

Olin tarjoutunut hoitamaan Venlan pennutuksen, kun Lapikkaan kennelissä ei ollut mahdollisuutta tänä kesänä hoitaa pentuja ja sijoitussopimus oli umpeutumassa. Kun sitten pääsimme yhteisymmärrykseen sijoitussopimukseen liittyvän pennutuksen siirtämisestä Reppulin kenneliin, jäimme odottelemaan juoksun alkua. Vapun riijuureissun tuloksena nuori Welu tuli isäksi ensimmäisen kerran puolitoistavuotiaana.

Heinäkuun alun yönä Venla synnytti kolme urosta ja kolme narttua. Vaalea isä periytti voimakkaasti omaa väriään ja vain yksi pennuista oli tumma, riistanvärinen Aradan (Santtu) ja sen ostikin Welun veljen omistaja Helsinkiin. Kaikki muut pennut saivat kodin hieman kauempaa: Aranwe (Ara) matkusti kauimmaiseksi Oulunsaloon, Argonath (Vikke) Kirkkonummelle, Aredhel (Ruska) meni Kotkaan, Arien (Ninni) Evitskogin kautta sijoitukseen Ylöjärvelle ja Armenelos (Lihkku) Nurmijärvelle.

 

Ensimmäisten elinviikkojensa aikana Aran, Ansan, Tessan ja Venlan pennut tottuivat rakentamisen ääniin - vasarointiin, sirkkelöintiin, lautojen kolinoihin ja ruuvinvääntimen vikinään. Pennunostajat ohjattiin kellariin katsomaan pentuja milloin tilapäisen kuistin kautta, milloin trallia myöten uudisrakennuksen sokkelin läpi. Pentuaitausta siirrettiin pihalla rakennustelineiden tieltä paikasta toiseen ja pentuja nosteltiin ulkoilemaan kellarin ikkunasta tai kannettiin pari-kolme kerrallaan rakennusmiehiä väistellen. Loppukesästä aitauksessa vilisti kolmetoista pentua ja vanhat koirat lisänä.

Kesäpennut kuvissa!

20.10.2004 Reppulin Aranel& Reppulin Tol-Eressea

Vuoden viimeisenä oli Rallen ja Ainun pieni pentue, vain kaksi urosta ja yksi narttu. Eipä ollut Ainu perinyt emänsä Puuran hedelmällisyyttä, sillä onhan Puuralla ollut kahdeksan ja yhdeksän pennun pentueita. Toisaalta oli hyvä, että pentuja oli vähän, sillä pentuhuoneen lattialämmitys kellarissa odotti korjaajaa ja jouduin pitämään pennut ylhäällä makuuhuoneessa ja isompina keittiössä. Kolmen kanssa vielä pärjäsin, mutta jos niitä olisi ollut yhdeksän, niin…

Pikujoulu-tupareissa väki tuntui viihtyvän erittäin hyvin yläkerrassa pentuaitauksen ympärillä, olivathan pennut juuri parhaassa vaiheessa – viikkoa vaille luovutusikäisiä. Isompi pojista, Pelargir, meni Nurmijärvelle kiusaamaan perheen kuusivuotiasta samojediherraa, toinen Pelori (Niila) ilahduttaa kolmilapsista perhettä Mäntsälässä ja ainoa narttupentu Palantir (Donna) meni Heikinlaaksoon Pohjois-Helsinkiin.
Tämän sivun alkuun Sulje tämä sivu